Mikä on vapaaehtoistyön arvo uudella hallituskaudella? | Maailma kylässä -festivaali

Valtaosa Suomen kansalaisjärjestöistä nojaa vapaaehtoistyöhön.

Annamari Tervahauta

Mikä on vapaaehtoistyön arvo uudella hallituskaudella?

Uutinen

Su 29.5.2011 17.27

Vapaaehtoistyö lisää onnellisuutta ja hyvinvointia, todettiin Maailma kylässä -festivaalin paneelissa. Mutta tukeeko tuleva hallitusohjelma sitä?

Kansalaisyhteiskunnan tukemisesta ja roolista uudella hallituskaudella olivat sunnuntaina keskustelemassa Taiga-lavalla Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius, kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko, kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman ja kunnanjohtaja Juhani Laasanen.

Keskustelun alustuksena Juhani Laasonen esitteli Helsingin yliopistolle tekemänsä tutkimuksen vapaaehtoistyön kansantaloudellisesta merkityksestä. Työn arvo laskettiin sillä oletuksella, että julkinen sektori tekisi saman työn. Tuloksena oli, että neljän tutkimuksessa mukana olleen järjestön vuoden 2009 aikana tekemän vapaaehtoistyön taloudellinen arvo oli 132 miljoonaa euroa ja aikaa käytettiin 10,7 miljoonan tunnin verran.

"Sijoittamalla euro vapaaehtoistyöhön saadaan kuusinkertainen tuotto takaisin yhteiskunnalle", Laasanen kertoi.

Kaikki keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että vapaaehtoistyötä ja kansalaisyhteiskuntaa tulee tukea paitsi sen kansantaloudellisen vaikutuksen takia myös siksi, että se lisää ihmisten hyvinvointia ja vaikutusmahdollisuuksia.

"Taloudellinen arvo on toki tärkeä, mutta ihmisen kokemus osallisuudesta on mittaamaton", Saarikko muistutti.

Myös Eurofundin tuoreen tutkimuksen mukaan vapaaehtoistyö lisää tekijöidensä onnellisuutta ja hyvinvointia.

Lisää julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä

Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että olisi tärkeää tehdä linjanvetoja sen suhteen, mitkä palvelut kuuluvat julkiselle sektorille ja mitkä kolmannelle sektorille, joita ovat järjestöt ja yhdistykset. Sen lisäksi myös julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä voitaisiin tehostaa.

"Meillä on hurjasti hyödyntämätöntä potentiaalia kolmannella sektorilla, jossa asiat tehdään usein tehokkaammin ja paremmin kuin julkisella sektorilla. Pitäisikin miettiä, voisivatko kunnat tilata niiden turvaamia palveluita kolmannelta sektorilta", Vikman sanoi.

Nyt kilpailulainsäädäntö määrittää tiukasti sitä, mitä voidaan tilata ja keneltä, sekä mitä se saa maksaa.

Vikman muistutti, että viranomaistoiminnassa ei voi saavuttaa samaa kuin vapaaehtoistyössä.

"Vapaaehtoistyö mahdollistaa sen, että jos olet itse joskus saanut tukea joltain taholta, voit antaa sitä myöhemmin takaisin vapaaehtoisena."

Terveisiä Säätytalolle

Stranius huomautti, että hallitusohjelmissa vapaaehtoistyö nähdään usein keinona saavuttaa taloudellista hyötyä ja tuottaa hyvinvointia, mutta tekijöille itselleen vapaaehtoistyö on tärkeä väylä vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.

Uuden hallituksen linjanvedoista keskustelijat olivat vielä vaitonaisia, mutta ainakin Vikman oli luottavainen:

"Ei olisi järkevää leikata järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan tukea, koska se on niin tuottoisaa yhteiskunnalle kuten jo aiemmin todettiin."

Keskustelijoiden luettelemia konkreettisia keinoja, joilla uusi hallitus voisi tukea kansalaisyhteiskuntaa olivat RAY:n vahva asema jatkossakin, kehitysyhteistyövarojen nostaminen tavoitteiden mukaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä sekä uutena keinona yksityishenkilöiden mahdollisuus vähentää järjestöjen jäsenmaksuja verotuksessa. Myös kunnat voivat tukea vapaaehtoistoimintaa esimerkiksi antamalla tiloja järjestöjen käyttöön.

Hallitusohjelmalta toivottiin paitsi rahaa toiminnan tukemiseen myös vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Teksti: Miina Poikolainen