Kuvakollaasissa Aziza Hossaini, Susani Mahadura, Zahra Karimy ja Lotta Valtonen.

Podcast: Afganistanin tilanne pelottaa myös Suomessa asuvia afganistanilaisia

Miltä Afganistanin tilanne näyttää tällä hetkellä? Mitkä asiat jäävät mediassa huomiotta? Onko kriisistä puhuminen Suomessa asuvien afganistanilaisten harteilla? Maailma kylässä -podcastissa toimittaja Susani Mahaduran vieraina ovat toimittaja ja dokumentaristi Zahra Karimy sekä ihmisoikeusvaikuttaja ja oikeustulkki Aziza Hossaini. Aihetta kommentoi myös ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja Lotta Valtonen

Afganistanin tilanne muuttui elokuussa, kun ääri-islamilainen Taliban kaappasi vallan. Toimittaja ja dokumentaristi Zahra Karimy oli tuolloin tekemässä dokumenttia afganistanilaisten naisten oikeuksista paikan päällä. Hän joutui palaamaan Suomeen vallankaappauksen myötä. Vuoden ikäisenä Suomeen muuttanut Karimy kiinnostui naisten asemasta ja oikeuksista jo 8-vuotiaana, kun perhe oli käymässä Afganistanissa. 

– Silloin minulle heräsi ajatus, että asiat eivät ole oikein. Olin utelias ja kyselin isältäni, että miksi asiat olivat siellä sillä tavalla. Sitä kautta kiinnostuin naisten oikeuksista ja tiesin, että haluan tehdä töitä näiden asioiden parissa, Karimy sanoo. 

Ihmisoikeusvaikuttaja ja oikeustulkki Aziza Hossaini saapui Suomeen 12-vuotiaana. Hän muistaa ajan, jolloin Taliban oli edellisen kerran vallassa. Hossaini menetti tuolloin vanhempansa, ja hän näki julmuuksia, joita talibanit tekivät ihmisille. Talibanien uusi valtaannousu oli Hossainille järkytys. 

– Se oli päivä, jota olin pelännyt. Kun Kabul kaatui ja presidentti Ashraf Ghani pakeni Afganistanista, olin sokissa, Hossaini sanoo. 

Talibanien valtaannousu on heikentänyt naisten asemaa Afganistanissa. YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin tietojen mukaan talibanit ovat esimerkiksi estäneet opiskelun ja työskentelyn naisilta ja yli 12-vuotiailta tytöiltä. Naisia on myös kielletty poistumasta kotoaan ilman miespuolista saattajaa. 

Nälänhätä ja taudit uhkaavat 

Afganistania koettelee suuri humanitaarinen kriisi. YK on arvioinut, että lähes 23 miljoonaa ihmistä uhkaa akuutti ruokapula talven aikana. Ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja Lotta Valtonen näkee Afganistanin tilanteen vaikeana ja todella traagisena afganistanilaisille. 

– Nälänhätä ja taudit uhkaavat. Varsinkin kun julkinen terveydenhuolto on käytännössä romahtanut nyt, kun ulkomainen apu on vähentynyt, Valtonen sanoo. 

Valtonen pitää huolestuttavana myös sitä, että talibanhallinto on ehdottanut rajoituksia median toiminnalle. Väkivaltaa toimittajia kohtaan on myös esiintynyt.  

– Median kautta kansalaiset saavat tietoa, jota he tarvitsevat, jotta voivat osallistua yhteiskunnan kehitykseen ja yhteiskunnan rakentamiseen. Medialla on siksi tärkeä rooli niin Afganistanissa, Suomessa kuin muissa maissa. 

Suomi tukee kehitysyhteistyövaroilla sananvapautta ja itsenäisen median vahvistamista kehittyvissä maissa. 

Vähemmistöt ovat huolissaan tulevaisuudestaan  

Sekä Hossaini että Karimy seuraavat aktiivisesti Afganistanin tapahtumia kansainvälisistä medioista. Lisäksi he saavat tietoa maan tapahtumista sukulaisiltaan, ystäviltään tai muilta Afganistanissa asuvilta kontakteiltaan. 

– Ihmisillä ei ole ruokaa ja palkkoja on jäänyt maksamatta. Pitkä kylmä talvi on tulossa, ja tarvikkeet, joita tarvitaan lämmitykseen ovat kallistuneet. Se, mikä kuvaa tilannetta parhaiten, on iso kysymysmerkki kaikkien pään päällä, että mitä nyt tapahtuu, Karimy sanoo. 

Länsimaisten ihmisten on vaikea saada Afganistanin tilanteesta totuudenmukaista kuvaa, koska mediat eivät juurikaan kerro, mitä tavallisille ihmisille tapahtuu. Näitä tarinoita Karimy ja Hossaini kaipaavat myös suomalaisilta medioilta. 

– Vähemmistöt ovat todella huolissaan oikeuksistaan ja tulevaisuudestaan. He pelkäävät, että länsi tunnustaa talibanien muodostaman hallinnon ja he menettävät sen pienenkin toivon, mitä heillä on, Hossaini sanoo. 

Hossainin mukaan talibanit keräävät piirikunnissa ruokaa köyhiltä perheiltä veron nimissä. Jos ruokaa ei ole, ihmisiä pahoinpidellään tai mahdollisesti jopa surmataan. Myös etnisiin vähemmistöihin kuuluvia perheitä on pakotettu muuttamaan kodeistaan, ja kodit on annettu itsemurhaiskuja tehneiden talibanien perheille. 

Maailma kylässä -podcastin seuraavassa jaksossa puhutaan hyvästä elämästä. Jakso julkaistaan 13.1.  

Teksti: Minna Tielinen, lähde Maailma kylässä -podcastin toisen tuotantokauden kolmas jakso Afganistan otsikoissa – mitkä tarinat jäävät kertomatta?

Kuuntele tämä ja podcastin aiemmat jaksot Spotifyssa tai muissa podcast-sovelluksissa.  

Android | Apple Podcasts| Google Podcasts | Spotify | RSS  

Lue myös aikaisemmat podcast-jutut: 

Podcast: Urheilun ihmisoikeudet ovat ongelma Suomessa ja maailmalla

Podcast: Kurjuuskuvaston muuttaminen vaatii taustalla olevien rakenteiden ymmärtämistä