Ohjelma

Millaista on oikeudenmukainen ilmastopolitiikka ja mikä on Suomen ja EU:n rooli sen toteuttamisessa? Kenen näkökulmasta ilmastopolitiikan tulisi olla oikeudenmukaista?  

Ohjaaja Iara Lee kertoo työstään ja kokemuksistaan eri puolilla maailmaa Maailman Kuvalehden päätoimittaja Juha Mäkisen haastattelussa.

Elämäntapakymppi johdattaa katsojat hauskasti kestäviin elämäntapoihin. Televisiosta tutun deittiohjelman hengessä kilpailija X etsii omaa kestävän arjen esikuvaansa. Ehdokkaat A, B ja C kertovat, millaisiin valintoihin he ovat omassa arjessaan sitoutuneet. 

Ohjaaja-toimittaja Kati Juurus, valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja toimittaja-kirjailija Esa Salminen kertovat omasta monivuotisesta kokemuksestaan kehitysmaiden kuvaajina.

Median tehtävä on raportoida ilmastonmuutoksesta todenmukaisesti ja monipuolisesti. Alan on syytä tarkastella myös valintojaan ja toimintatapojaan ilmastokestävyyden näkökulmasta. Onko perusteltua lennättää toimittajia pikavisiiteille ympäri maailmaa? Keskittyykö journalismi liikaa yksilöiden elämäntapavalintoihin suurten poliittisten päätösten sijaan? Nyt on aika valita, onko media osa ongelmaa vai ratkaisua. 

Sitran johtava asiantuntija Saara Tamminen johdattelee keskustelua kestävän kehityksen verosiirtymästä.

Hiilijalanjälkeämme on pienennettävä, jotta ilmastonmuutos pysyisi aisoissa. Miten se todellisuudessa tehdään? Ympäristöministeriön Hiilijalanjälki puoliksi -hankkeen kolme kokeilijaa kertovat ideansa kansalaisten hiilijalanjäljen puolittamiseen.

Fingon EU-vaalipaneelissa kuullaan, miten hyvin ehdokkaat tuntevat EU:n toiminnan maailmalla ja millaista tulevaisuutta he rakentaisivat Euroopan unionille.

Tiedottaja Nike Mahlhaus on osallistunut Ende Geländen toimintaan parin vuoden ajan. Haastattelussa pureudutaan hänen kokemuksiinsa ja mietitään, minkälaista ilmastoaktivismia Euroopassa tarvitaan nyt, ilmastokriisin kynnyksellä.

Ulkoministeriön paneelikeskustelussa puhutaan siitä, miten ilmastonmuutos tuntuu kehitysmaiden kansalaisten arjessa, ja miten Suomi vastaa ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin kehitysyhteistyön keinoin.

Mitä haluaisit tietää kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista? Entä Suomen roolista ja kansainvälisen ilmastopolitiikan tulevaisuudesta? Lähetä kysymyksesi ympäristöministeriön verkkosivuilla. 

Ilmastonmuutos uhkaa pyyhkiä Tyynenmeren matalat saarivaltiot ja niiden kulttuurin nousevan meren aaltoihin. Samaan aikaan osa Melanesian kansoista kamppailee edelleen itsemääräämisoikeutensa puolesta.  

Minkälainen on Pohjoismaiden nuorison voima? Miten päättäjät voivat vastata nuorten vaateisiin ja rakentaa sukupolvien välistä vuoropuhelua?  

Ilmastonmuutoksen seurauksista vastuun kantavat ongelman aiheuttaneiden sukupolvien sijaan lapset ja nuoret. Päättäjien riittämättömiin toimiin kyllästynyt nuoriso vaatiikin nyt muutosta marssimalla ja järjestämällä koululakkoja ilmaston puolesta. 

Mitä pienet järjestöt ja liikkeet voivat tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Missä ovat vaikuttamisen paikat ja mihin kannattaa panostaa? Entä miten voi motivoida itseä ja muita toimimaan ilmastonmuutosta vastaan, kun edistys on hidasta tai olematonta?

Ylen toimittajat kertovat, miten he tekevät ilmastonmuutosta koskevia juttujaan ja millaista on toimittajan ja meteorologin arki lähetysten takana.

Fingon ilmastopaneelissa keskustellaan siitä, miksi nyt on tärkeää olla poliittisesti aktiivinen ja käyttää kansalaisoikeuttaan äänestämällä Euroopan tulevaisuudesta.

YK:n kehitysohjelma UNDP:n, väestörahasto UNFPA:n ja Maailman ruokaohjelma WFP:n paneelissa keskustellaan siitä, miten ruokaturvallisuus, väestörakenne, rauha ja turvallisuus liittyvät ilmastonmuutokseen.

Lapset kantavat sotien raskaimman taakan. Konflikteista kärsivien lasten määrä on suurimmillaan lähes 20 vuoteen: maailman lapsista melkein joka viides elää konfliktialueella. Miten tähän on tultu? Mitä ilmastonmuutos tarkoittaa konfliktialueilla eläville lapsille?  

Kun ilmasto pakottaa lähtemään, miten käy ilmastopakolaisten ihmisoikeuksien?

Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen vaatii tekoja niin yhteiskunnan rakenteissa kuin yksilöiden elämänvalinnoissa. Helsingin seurakuntayhtymän keskustelussa pohditaan, miten ilmastonmuutokseen liittyvät ahdistuksentunteet voidaan kääntää muutoksen vaatimaksi voimavaraksi ja miten eri yhteisöt voivat yhdessä rakentaa parempaa tulevaisuutta. 

Mitä yksittäinen ihminen voi tehdä omalta osaltaan keventääkseen ympäristöhaittoja? Onko yksittäisen ihmisen teoilla merkitystä? Onko tekoja, joista on enemmän haittaa kuin hyötyä?  

"Warmer Days" -dokumenttielokuvan jälkeinen keskustelu pureutuu ilmastonmuutokseen ja sen vastaiseen taisteluun Myanmarissa. Elokuvaohjaaja Khin Myanmar puhuu elokuvastaan toimittaja Kii Runstenin haastattelussa. 

Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ne auttavat ihmisiä ilmastoahdistuksen käsittelyssä, luontosuhteen synnyttämisessä ja kestäviin valintoihin ohjaamisessa. Mutta missä roolissa voivat olla ne puoli miljoonaa suomalaista, jotka toimivat vuosittain sotejärjestöissä vapaaehtoisina? 

Kun Lampedusan saaren edustalla uponnut kalastaja-alus vei mukanaan satoja turvaa etsiviä pakolaisia, järkkyi monen maailma. Suomen Pakolaisavun paneelikeskustelu syventyy "Remembering Lampedusa" -dokumenttisarjaan toimittaja Saska Saarikosken johdolla.  

Ilmastonsuojelu on ykkösasioita Euroopan unionin asialistalla. EU-päättäjät ovat sitoutuneet tekemään Euroopasta vähähiilisen ja energiatehokkaan. Tähän tähdätään muun muassa päästökaupan uudistamisella.  

Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon voittanut draamaelokuva "Woman at War" kertoo 50-vuotiaan islantilaisen ympäristöaktivisti Hallan kamppailusta paikallista alumiinitehdasta vastaan. Elokuvan tekijät seisovat vahvan ympäristösanoman takana.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset turvallisuuteen ovat pikkuhiljaa nousemassa poliittiseen keskusteluun. Ensimmäisenä ja vakavimmin ilmastonmuutos iskee jo valmiiksi ongelmallisille alueille, mutta myöskään Suomi ei ole ilmiön vaikutuspiirin ulkopuolella. Minkälainen turvallisuusuhka ilmastonmuutos on? Miten ilmastoturvallisuutta voidaan edistää sekä konfliktialueilla että Suomessa? 

Miten muuttuva ilmasto kytkeytyy käynnissä oleviin konflikteihin? Voiko kuivuus ja pula puhtaasta vedestä myös sytyttää sotia? Asiaan pureudutaan kolmen Lähi-idän konfliktialueen – Israelin/Palestiinan, Jemenin ja Syyrian – kautta. 

Arabikevät teki sosiaalisesta mediasta tärkeän vaikuttamiskanavan Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Tämän seurauksena alueen valtiot ovat siirtyneet kontrolloimaan fyysisen tilan lisäksi myös internetiä. Julkisen tilan puolustamiseksi on suojeltava myös digitaalisia oikeuksia kuten ilmaisun vapautta ja yksityisyyden suojaa.  

"Burkinabè Bounty" -dokumenttielokuva kuvaa länsiafrikkalaisen Burkina Fason ja paikallisten aktivistien pyrkimystä kohti omavaraista ruoantuotantoa.

Ilmastonmuutos ei tarkoita vain meteorologista, vaan myös poliittista ja kulttuurista ilmastonmuutosta. Mikä on taiteen rooli ilmastonmuutoksen kaltaisessa kriisissä? Entä mitä luovilta taitelijoilta voi oppia, kun ilmastonmuutos pakottaa sopeutumaan uusiin ja odottamattomiin tilanteisiin? 

Asiantuntijat pohtivat, miten koulutus, eriarvoisuuden vähentäminen sekä rauha ja oikeudenmukaisuus ovat yhteydessä ilmastonmuutokseen ja miten Suomi on onnistunut näiden ja muiden Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamisessa.

Pelkästään yhteen t-paitaan tarvittavan puuvillan kasvattaminen, vaatteen värjääminen ja huolto kuluttavat tuhansia litroja vettä. Miten suuria ympäristövaikutuksia voi koko vaatekaapin sisällöllä olla? 

Reilun matkailun yhdistyksen paneelikeskustelussa pohditaan, onko kestävä lomailu vain yksilön vastuulla vai voisiko sitä ulottaa laajemmalle. Mitä tulisi muuttaa niin tarjonnassa kuin yksilön valinnoissa, jotta matkailu olisi kestävämpää? Voisiko kestävämmästä matkailusta jäädä paitsi parempi myös rennompi mieli? 

Mitä väliä on yhden ihmisen valinnoilla ja teoilla ilmastonmuutoksen torjunnassa? Fida International nostaa keskustelun aiheeksi kierrätyksen sekä vaatteet ja niiden ympäristökuorman. Mikä niiden merkitys on isommassa kuvassa? Lisäksi pohditaan, mitä omalle ympäristöahdistukselle voi tehdä.  

Dokumenttielokuva "Yasuni Man" vie mukanaan Ecuadoriin, jossa öljy-yhtiöt uhkaavat biodiversiteetiltään maailman rikkaimpiin alueisiin lukeutuvaa Yasunia ja siellä elävää waorani-kansaa. Elokuvan jälkeen keskustellaan siitä, miltä waoranien ja muiden Yasunin alkuperäiskansojen tulevaisuus näyttää ja minkä hinnan paikallisyhteisöt ja ympäristö joutuvat maksamaan fossiilisista polttoaineista.  

Miten Suomessa syömämme riisi tai kvinoa näkyvät kehittyvien maiden arjessa? Miten voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa ruoka riittäisi aivan kaikille?