Ohjelma

Hetemaj’t joutuivat jättämään Kosovon poliittisten vainojen takia. Suomeen tyhjin käsin vuonna 1992 saapunut perhe asutettiin ensin Ouluun, entiseen mielisairaalaan. Perhe kertoo Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtosen haastattelussa, mikä on ollut sopeutumisen salaisuus ja hinta.

Koulutuksen ja terveydenhuollon laatua Afrikassa pyritään parantamaan Maailmanpankin johdolla kehitetyillä Palveluntarjonnan indikaattoreilla. Edistystä on tapahtunut, mutta edelleen koululaiset oppivat koulussa liian vähän ja terveysasemilla tehdään vääriä diagnooseja. Miten asiat saadaan Afrikassa toimimaan paremmin?

Tutkijoiden viesti on selvä: Ilmasto muuttaa kaiken, eikä aikaa ole hukattavaksi. Juhlapuheiden ja kokousten tasolla ilmastonmuutoksen haaste on tunnistettu, mutta käytännön toteutus etenee piinaavan hitaasti. Tekeekö Suomi kaikkensa ongelman ratkaisemiseksi?

Nigerialainen Itohan Okundaye joutui ihmiskaupan uhriksi ollessaan vasta 16-vuotias. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin Okundaye haluaa työskennellä ihmiskaupan ehkäisemiseksi parantamalla naisten toimeentulomahdollisuuksia kotiseudullaan.

Leipäjonoista tuli arkipäivää suomalaisessa yhteiskunnassa 1990-luvun laman jälkeen. Presidentti Tarja Halonen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok., EPP) ja köyhyystutkija Maria Ohisalo keskustelevat, miltä Suomen köyhyystilanne näyttää nyt.

Burkinàbe Rising -dokumenttia seuraavassa keskustelutilaisuudessa pohditaan naisten aseman lisäksi Länsi-Afrikan maiden nykyistä poliittista tilannetta, tulevaisuuden näkymiä ja sitä, miten afrikkalainen yhteisö voi saada aikaan poliittisen muutoksen kulttuurin avulla.

EU on asettanut kunnianhimoisia energia- ja ilmastotavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Missä mennään tavoitteiden osalta tällä hetkellä ja miltä tulevaisuus näyttää?

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen kehitysmaissa vaatii työtä. Mitä kansalaisyhteiskunta ja yksittäiset ihmiset voivat tehdä, jotta tavoitteet saavutetaan kaikkialla?

Globaalien ongelmien ratkaiseminen vaatii pitkäjänteistä kehityspolitiikkaa ja kaikkien maiden panostuksen – myös Suomen.

Amnesty Internationalin vanhempi asiantuntija Daniel Joloy kertoo, miksi ihmisoikeusnäkökulmasta nykyisen huumepolitiikan tulee muuttua.

YK-kinon esittämän The Uncondemned -dokumentin jälkeen keskustellaan seksuaalisesta väkivallasta osana sodankäynnin taktiikkaa. Luvassa on puhetta seksuaalisen väkivaltaan liittyvästä stigmasta, sosioekonomisen uudelleenintegraation vaikeudesta sekä naisten ja tyttöjen käytöstä osana sodan poliittista ekonomiaa.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kestävän kulutuksen ja tuotannon johtavia maita maailmassa. Maat ovat myös vahvistaneet rooliaan tehostamalla pohjoismaista yhteistyötä ja luomalla yhteisiä kestävään kulutukseen ja tuotantoon liittyviä ohjelmia. Miten saamme lapset ja nuoret mukaan kehittämään kestävämpää maailmaa?

New Yorkin ja Lontoon kansainvälisillä lavoilla jo tutuksi tullut afrikkalainen muoti on rantautumassa vähitellen Suomeen. Mitä afrikkalainen muoti on? Se selviää, kun nigerialaistaustainen vaatesuunnittelija Ebunolowa Kivinen esittelee festivaaliyleisölle uusimman kokoelmansa.

Pakolaisten mahdollisuus perheenyhdistämiseen on vaikeutunut viime vuosina toteutettujen lakimuutosten, hallinnollisten menettelyiden kiristämisen sekä edustustoverkoston supistamisen seurauksena. Suomen Punaisen Ristin järjestämässä tilaisuudessa keskustellaan perheenyhdistämisen haasteista Suomessa Paula Vesalan ohjaaman Perheen tähden -dokumentin pohjalta.

Paikalliset yhteisöt jäävät usein yritysten ja taloudellisten intressien jalkoihin. Mitä yritysvastuu tarkoittaa Ugandan kansalaisyhteiskunnalle ja paikallisille yhteisöille?

Brexitin ja populististen liikkeiden nousu on ravisuttanut Euroopan unionia. Visio kestävästä Euroopasta on jäänyt taka-alalle keskustelussa EU:n tulevaisuudesta. Muuttuuko tilanne, kun Suomi astuu EU:n ruoriin?

Suomessa on asunut afrikkalaisia ammattimuusikoita jo lähes 40 vuoden ajan. Silti heidän merkitystään suomalaisen kulttuurielämän moninaistumisessa ei ole täysin ymmärretty. Erityisesti mediassa afrikkalaismuusikot ovat usein jääneet suomalaisten yhteistyökumppaniensa varjoon.

Kalliolan Setlementin ja Setlementtiliiton arvoruletissa etsitään yhdessä yleisön kanssa osallisuuden uusia merkityksiä sosiaalisen median ja algoritmien rikkomassa kentässä.

Vuoteen 2030 mennessä arviolta 70 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Kaupungit tekevät monia tärkeitä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Siksi kestävämpien kaupunkien rakentamiselle on tilausta. Millainen Helsinki on vuonna 2030?

Mihin asioihin näyttelijä Aku Hirviniemi kiinnittää huomiota ruokaostoksilla? Miten itse valitset ruokasi? Tule seuraamaan hyväntuulista keskustelua ja saamaan vinkkejä arjen valintoihin.

Keskustelu liittyy festivaalin pääteltassa järjestettävään vastamainosnäyttelyyn, jonka teokset käsittelevät erityisesti kulutushyödykkeiden tuotantoa globaalissa etelässä.

Kirkon Ulkomaanavun EAPPI-ohjelman paneelikeskustelussa puhutaan muun muassa sosiaalisen median varjopuolista ja siihen liittyvistä ihmisoikeusrikkomuksista palestiinalaisalueilla.

Ihmisten, maapallon ja ympäristön hyvinvointi on valtioiden yhteinen tavoite. Feministisen puolueen paneelissa keskustellaan siitä, miltä kestävän kehityksen tavoitteet vaikuttavat feministisestä näkökulmasta.fe

Eduskuntapuolueiden edustajat keskustelevat siitä, miten puolueet voivat paremmin tukea demokratiaa niin Suomessa kuin ulkomailla.

Eläimiä metsästetään yleensä ruoaksi, mutta joskus kyseessä on huvitus, jonka tarkoituksena on saada vaikkapa talja lattialle tai sarvet seinälle. Miten siihen pitäisi suhtautua?

Suomalaiset matkustavat koko ajan enemmän ja yhä useampi kohtaa matkoillaan köyhyyttä. Miten matkailijan tulisi suhtautua kohtaamaansa köyhyyteen?

Miten nuorisopoliitikot ja ulkoministeriön valmennuskurssilaiset pärjäävät, kun heiltä kysytään kehitysyhteistyöstä ja kestävän kehityksen tavoitteista? Tietovisassa toisiaan vastaan mittelöivät hallituspuolueiden ja suurimpien oppositiopuolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajista kootut joukkueet sekä UM:n kansainvälisten asioiden valmennuskurssi Kavaku.

Fidan paneelikeskustelussa pohditaan turvallisuudentunteen merkitystä yksilön ja yhteiskuntarauhan kannalta sekä vastakkainasettelun ja radikalisoitumisen syitä.

Ilmastonmuutos ja globalisaatio ovat aikamme suuria voimatekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisiin ympäri maailmaa. Miten globaalit muutokset näyttäytyvät paikallisyhteisöille, kuten saamelaisille ja färsaarelaisille? Löytyykö perinteisille elämäntavoille tukea ja ymmärrystä ympäröivästä yhteiskunnasta?

Tyttöjen asemaan ja Suomen kehityspolitiikkaan liittyvässä keskustelutilaisuudessa käsitellään muun muassa sitä, onko tarvetta erityiselle "tyttöpolitiikalle".

Euroopan unionilla oli keskeinen rooli kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden hyväksymisessä. EU on sitoutunut 17 päätavoitteen ja muiden alatavoitteiden toteuttamiseen muun muassa muovaamalla energia- ja ilmastosäädöksiään uuteen uskoon Pariisin ilmastosopimuksen hengessä. Miten EU on edistynyt tavoitteiden saavuttamisessa ja millainen esimerkki EU on globaalisti?

Taiga-lavalla haastatellaan maailmankuultua tähteä Dobet Gnahoréta.

Uskonnoilla perustellaan usein naisiin kohdistuvaa syrjintää ja se nähdään esteenä naisten oikeuksien toteutumiselle. Uskonnot ja vakaumukset ovat kuitenkin naisille myös voimaantumisen lähteitä ja keskeinen osa identiteettiä.

Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtosen haastattelussa kuuluisan sissikomentaja Carlos Pizarron puoliso Myriam Rodríguez kertoo Kolumbian nykytilanteesta ja poikkeuksellisesta elämästään.

Maailman lapsista 40 prosenttia käy koulua kielellä, jota he eivät ymmärrä. Opiskelu vieraalla kielellä, valtavat ryhmäkoot, ulkolukuun perustuvat opetusmenetelmät sekä opettajien heikko koulutus murentavat oppimistuloksia.

Sitran paneelikeskustelussa pohditaan muun muassa sitä, kenellä on vastuu ilmastonmuutoksen hillinnästä. Onko omilla valinnoillamme merkitystä?

Kolme suomalais-afrikkalaista perhettä kertoo oman henkilökohtaisen tarinansa kautta, miten Afrikka näkyy heidän elämässään

Afrikan mantereen nuoret yrittäjät tuottavat elämää parantavia innovaatiota hyödyntäen mobiiliteknologiaa. Tansaniasta on lyhyessä ajassa tullut mobiilimaksamisen huippumaita. Monista saavutuksista huolimatta digikuilu monien ihmisryhmien välillä on kuitenkin edelleen suuri.